Muksujen seikkailuja puistossa

Tässä juttua hieman erikoisemmasta työpäivästä. Vähän vaihtelua arkeen. 

Pääsimme 10-12- vuotiaiden kouluryhmän mukaan luontoretkelle puistoon. Samalla tuli itsekin opittua aika paljon Uuden Seelannin luonnosta. Tämä päivitys tuleekin olemaan yhtä luontonurkkaa pullollaan! :D 

Aamulla saatiin tietää, että päästään retkelle mukaan. En tiedä, oliko muksut vieraskoreita vai mitä, mutta meidät otettiin vastaan enemmän kun riemulla. (Toisaalta niin lapset aina tekee). Lapset olivat avoimia ja innokkaita ja jaksoivat yllättävän hyvin kuunnella opettajaa. Vapaaehtoisia löytyi sankoin joukoin joka hommaan. Toisaalta päivän päätteeksi alkoi myös aistia ryhmän sisäisiä jännitteitä jne. 

Retken alussa opeteltiin tunnistamaan lintuja ja kasveja. Ohjaajalla oli mukanaan ääninauha eri linnuista ja olikin hurjan jännittävää, kun metsän kätköistä vastasi joku lintu ja tuli kurkistelemaan lähelle uteliaana. Opettelimme myös metsän eri kerroksia ja mitä liittyy metsän tutkimiseen. Manuka- ja Kanukapuut tuli tutuksi. Myöhemmin opin myös, että Manukapuiden kukkien hunaja on aika namia. Opettaja kyseli myös minulta, että mitenkäs Suomessa, mitä lajeja kasvaa metsän aluskerroksessa jne. Öööp. :D

Lapset jaettiin ryhmiin ja jokainen ryhmä sai tarkastaa ansapolun. Täällä ovat ongelmana muun muassa kärpät, rotat, siilit ja opossumit, jotka verottavat ahkerasti natiivilintuja ja –kasveja. Joten näiden haittaeläinten kantoja pyritään rajoittamaan. Eräs tyttöryhmä halusi adoptoida minut ja G:n ryhmäänsä.  Meidän ansapolkumme päässä odotti superyllätys. Lapset kirkuivat ja huusivat siellä, kun puussa olevaan ansaloukkuun oli jäänyt opossumi. Siellä se roikkui päästään ja muksut otti selfieitä sen kanssa…yritin sitten siinä, että tuota kaverit onkohan tuo nyt ihan viisasta…?

Allaolevissa kuvissa on näkyvillä eriliaisia menetelmiä, joilla selvitetään, mitä "haitta"eläimiä metsässä asustelee.

Rottia on. Rousk.

Omnomnom, hyvvee oli opossumin mielestä.

Tämän jälkeen jokainen ryhmä sai koota ansalaatikon. Siinä riitti hulinaa niittipyssyjen ja vasaroiden kanssa. Siinä sitten tulevana opena mietit turvallisuusriskejä. Kaikki kuitenkin saivat laatikkonsa kasaan... Arvatkaa muuten, kuka ne laatikot sitten myöhemmin purkaa uutta koululaisryhmää varten? Kaksi vapaaehtoista Suomesta ja Ranskasta.

Mutta päivä oli ihan huippu ja muksut oli ihan huippuja. Tulikin sellainen olo, että kumpa pääsisin seuraavaksi kuudeksi kuukaudeksi johonkin kouluun. Eteläsaarella olisi yksi paikka, mikä kuulostaa vähintääkin unelmalta. <3

Kouluhulinat jatkui viikon perästä, kun vuorossa oli AIMS GAMES. Se on suuri urheilukisa, johon kuuluu useita eri osia. Lapset ja nuoret harjoittelevat kisaan viikkoja etukäteen. Meilläkin puistossa näkyi harjoitusryhmiä useaan otteeseen. Kisaan kuului melonta, juoksu ja maastopyöräily. Kisan aikana lapset tulivat pyörällä alas aika hurjasta mäestä ja muutama ilkeännäköinen kaatuminen tuli nähtyä. Sinä päivänä satoi hieman vettä, joten mäki oli erityisen liukas. Mutta hullun urheilullista porukkaa täällä on, se täytyy myöntää!

  _____________________________________________________________

On one day we went to a nature trip with 10-12 year-old children. It is part of their environmental education. But I can say that it was also great and interesting experience for me! 

Kids were so nice to us. They asked questions and were really excited about the day. At the beginning of the day we learned to recognize birds and plants. Teacher had recorder, where he played different bird songs. We heard when Tui, Bellbird and Blackbird answered back to us. Bush robin and Fantail/Peewakawaka are more curious birds and they came to see who those strange visitors in their forest were. Also we examine different layers of the forest. What kind of plants and animals live top, middle and bottom layers of the forest. Teacher asked me that could I tell what kind of plants grow in Finnish forest. He wanted to show the kids that it doesn’t matter if you are in a Finnish forest or New Zealand forest, they all have similar layers and features. 

Then we made small groups. One girl group wanted us with them. Then we walked through trap trail/ track. Introduced animals, pests are huge problem in NZ. Stouts, possums and rats decrease large amounts of native birds and plants. At the end of our trap track was one dead possum. Kids were screaming and taking selfies with the possum. I was trying to say, that it’s not maybe appropriate to take selfies with dead animal... After that all these groups get four piece of timber, screws, screwdrivers and some other gears. Job was to build own trap. Most of the groups managed to do that well and we were trying to help groups that had problems. But we don’t need as many traps as kids build during the year and one of the volunteers tasks is…surprise, surprise… to take apart these traps. I can tell you that it’s not the most interesting job that we had in the park. Luckily we got a new radio and then also that task was more relaxed.  

After all the day was really interesting and it was nice to have something totally different for a change. Kids were awesome and I started to think and hope that for the rest six months of my volunteering time in NZ I would get to some school.

More school stuff was coming when we had The Aims Games in the park. We had seen kids practicing running, kayaking and biking in the park. Now they had the actual competition day. Unfortunately day was rainy, but it didn’t seem to bother kids. The most exciting and maybe the most terrific part to watch was mountain biking. Kids came down to a very steep hill. Some of them fall down badly in a slippery hill. But I have to admit that people are really athletic here. I don’t know how we could get the same enthusiasm in Finnish kids and adults!