Settling in McLarens Falls Park / Melekeen puistonvartija täällä moi!

Nyt on sitten oltu aika tarkalleen kolmisen viikkoa töissä (EIKU MITÄÄÄH, 4 VIIKKOA), asumassa ja elämässä McLaren Falls Parkissa.Miten tää aika menee näin nopeeta??

Ensimmäinen viikko meni totutellessa kaikkeen uuteen. Kierreltiin ympäriinsä ja tutustuttiin puistoon ja ihmisiin. Puisto on 190 hehtaaria, eli puistoon kotiutuminen saattaa kestää hetken. :D Viikon loppupuolella opeteltiin myös ajamaan Kubotalla ja siivoamaan hostellia, vessoja ja grillauspaikkoja. Ollaan ns. assistant park rangereita. WOW!  Tää puiston homma on yhdistelmä mun 4H:n, hautausmaan ja Luston hommia. Lisäksi paljon on ollut hyötyä siitä, että on kasvanut maalla ja muun muassa sellainen kummajainen kuin polttopuiden tekeminen ja mättäminen on tuttua. :D Eipä sitä olisi varmaan uskonut, jos joku olisi sanonut teini-ikäiselle Riinalle, että tuut joskus tekee pihahommia ja puunmättöä Uudessa Seelannissa, että nyt kannattaa opetella! :'D Viikonloppuna päästiin puistonvartija Warrenin (joka asuu perheineen puistossa) kanssa Taurangaan. Harmi vaan, että sattui vesisateinen päivä. Rannalle oli turha kuvitella menevänsä, joten vietimme ajan shoppaillen. Mukaan tarttui esimerkiksi kortit kotiväelle. Kortit maksaa dollarin tai pari, mutta postimerkit Suomeen 2$ ja kirje 2,50$!!? Melko tyyristä siis. Kortit taisivat löytää tiensäkin jo koto- Suomeen.

Park rangerit ja retkeilijät?

 Muutama ehkä niistä sadasta vaakusta, jotka asuu täällä.

History of McLaren Falls Park/ Puiston historiaa

Työvälineet on ollut tarpeeseen/ Serious working

Seuraavalla viikolla alkoikin sitten työnteko ihan aikuisten oikeasti. Aika usein kyllä päästään vähän aikaisemmin kotia. Puistovartijat Gary ja Murray ovat ihan huipputyyppejä. Kaksi vanhempaa herrasmiestä, joilta ei huumoria puutu! Kuitenkin he ovat todella ystävällisiä ja pitävät meistä erittäin hyvää huolta. Vähän kuin varavaarit, vaikka ei ne kyllä oikeaa vaaria korvaa! :)

Puiston hommiin kuuluu muun muassa:

• Joka aamu leirialuemaksujen kerääminen vielä ei ole ihan hirmusesti ollut leiriläisiä)
• Hostellin siivousta
• Vessojen ja grillien siivous maanantaisin ja perjantaisin
• Oksien keräämistä (tää on siis Arboretum, että puita ja tippuvia oksia riittää!)
• Haravoimista ja puutarhahommia
• Lehtipuhaltimen ja siimurin kanssa taiteilua, ruohonleikkausta
• Muita juoksevia kunnostustöitä ja huoltoa
• Myös Kubotasta pitää muistaa pitää huolta. Tarkastaa öljyt jne. säännöllisesti ja ehkä tankatakin välillä.
• Rankkasateen jäljiltä ollaan kunnostettu teitä ja raivattu jumalaton määrä lehtiä ojista ja sadevesikaivoista. 
• Tulossa on lasten urheilutapahtuma Aims Games, johon päästään auttamaan.
• Varmaan on tulossa myös hommia, joita en osaa vielä tässä vaiheessa edes tähän kirjoittaa. :D

Blue is new black.

Puukukkulan kuningas.

En olisi varmaan myöskään 10v sitten uskonut sitä, että ensimmäinen kämppikseni tulee olemaan ranskalainen Guadalupessa syntynyt, nyt Pariisissa asuva tyttö. En kyllä olisi parempaa kämppistä osannutkaan pyytää! :) Vaikka välillä keskustelut eivät ehkä yllä ihan huippuunsa kielimuurin takia, niin kuitenkin green stuff, blue stuff, red stuff ja viittomilla pääsee yllättävän pitkälle töissäkin ja naurua riittää! :'D Ja koko ajan mennään keskusteluissa eteenpäin, kun kielitaito karttuu ja tutustuu toiseen paremmin. Mutta olen iloinen siitä, että ajatusmaailmamme ovat hyvin samanlaiset. Ehkä kaikki vapaaehtoistyöhön tulevat ovat samalla tavalla päästään vinksallaan! ;) 

Viikot kuluu nopeasti työhommissa ja tätä menoa aika täällä on taputeltu liian pian. Illalla olen myös innostunut leipomaan. Tein mm. porkkanasänpylöitä ja kääretorttua. Myös lihapullat ja muusi on mutusteltu. Katotaan mitä muuta tässä innostuu. 

Tässä vielä muutama kuva puistosta:

Kaatosateen jälkeen oli koskessakin vähän vettä. /Falls after a downpour.

Puiden kansa

Lisää puiden kansaa

Pukeko on hiihdelly tosta.

Meillä oli vähän tulva.

Magnolia! <3

Pääsimme seuraavana viikonloppuna kaupunkiin puistonvartija Stephanien kyydillä. Silloin oli aivan upea ilma. Steph surffaa ja lupasi viedä meidät kokeilemaan. Arvatkaapa huvikseen, odotanko sitä miten innolla!! :D Päästiin käymään myös Stefanien kotona ja tutustumaan hänen perheeseensä. Taurangan kuvia saatte ihailla ihan omassa osassaan myöhemmin, johon ajattelin kertoa vähän kaupungista. Samalla tulee itsekin tutustutta siihen!

Seuraavana viikonloppuna pysyttiinkin pääosin puistossa, mutta perjantaina saimme vieraaksi Heathin ACVE:lta ja uuden vapaaehtoisen Ugandasta. Yllätys oli suuri, kun tyyppi sai kuulla, että olen Suomesta. Sieltä alkoi tulla heipat, moikat ja mitä kuuluu. Hänen veljensä tai kaverinsa (en nyt ole ihan varma) on tällä hetkellä Suomessa vapaaehtoisena ja tykkää kuulemma kovasti. Illalla pääsimme heidän kanssaan syömään. Oli pitkästä aikaa ihan parasta fetasalaattia ja seura oli myös huippua. Siinä kun ranskalainen, uusi seelantilainen, ugandalainen ja yksi suomalainen vaihtavat ajatuksia, niin pulinaa riittää. Sitten lauantaina tuli yllätysvieraana Finlay:n vapaaehtoiset vieraaksi.Onneks oli tehty kääretorttua, niin saatiin kestittyä kaikki vieraat.

Luontonurkassa Tui. Siinä vasta hulvaton lintu. Sen laulu on sekoitus vähän kaikkea. Kannattaa käydä kuuntelemassa tuosta ekasta nimen takana olevasta linkistä. Tuin laulussa on kurnutusta, naksutusta, korkeita ääniä, kaunista laulua, kaikkea! Tämä endeeminen laji syö kukista mettä ja kuulemma joskus saattaa käydä samoin kun närhille ja tilhille kotosuomessa. Tulee vähän liikaa nautittua käynyttä tavaraa ja sitten lennellään kännissä mihin sattuu ja tapellaan ja riehutaan. Myös hedelmät hyönteiset maistuu tälle kaverille. Muuten aika tummalla linnulla on valkoiset sulkaheltat kaulassa. Laulun ja noiden helttojen perusteella ei voi erehtyä tunnistamasta tätä veikeää kaveria. Tui:ta on tarjolla myös oluena. :D 

_______________________________________________________________________

Now I have worked 4 weeks in McLaren Falls Park.I just don't understand how time goes so fast. Too fast. I have "only" 11 months left here in NZ. 

On the first week we just tried to get to know all the people and the park. Park is 190 hectares, so it's not a small place. :D We learned to drive with Kubota. It's cute little tractor. We also cleaned hostel, toilets and BBQs. If someone had said that you will do firewoods in NZ, just like at home, I don't know if I would believed that. But now I have a lot firewoods! :D First weekend we went to city. It was raining that day so we just did some shopping. I bought some cards to send to Finland. Stamps are expensive here. Stamp for a card is 2$ and for a letter 2,50$. O_o 

Next week we started really working, because we had license to drive Kubota. :D Working hours are 8.30- 17.00 But often we can leave home a bit earlier. The park rangers Gary and Murray are really nice! Two older humorous and friendly guys. I think they are like spare grandpas to us. Of course own grandfather is the best! 

And If someone had said to me that first person actually live with is a French girl, I would have not believe him/her. :D But I thinks she's tehe best roommate you could ever wish. We get along well and when both of us language skills are developing we have really good conversations. Also we think quite same about many things in this world. Maybe all the people in voluntary work are crazy in the same way. :D

Here are some of our duties at the park: 

• Collecting camp fees every morning
• Cleaning hostel
• Cleaning toilets and BBQs every Monday and Friday. 
• Picking up sticks and big branches
• Maintainance
• Cutting grass
• Taking care of Kubota
• Fixing roads after downpour
• Helping in Aims games
• And maybe there is coming a lot more jobs to do! :D

Next weekend we went again to Tauranga. Now the weather was sunny and the beach was amazing! I'll do one blog post only for those pictures. ;) Beach park ranger Steph said that she could take us surfing. SOOOO COOOL!!! :D 

Next weekend we stayed mainly in the park. On Friday Heath and new volunteer from Uganda came  to visit us. And then we went to have a dinner to Tauranga in the evening. When people from New Zealand, France, Uganda and Finland are having dinner together there is a lot to talk about! It was really nice evening. On Saturday we got surprise visitors. Finlay park vollies came to park. Luckily we had baked some cake, so we had something to offer to our quests. :)

This week's nature corner is about Tui. It's a very funny bird. It has a very varied song with grunts, coughs and chortles. This endemic species eats nectar, but it also eat fruits and incects. Sometimes it drink or eat too much fermented nectar or fruits. Then you might see a lot of drunken birds flying and fighting! :'D Bird is quite dark, but you can easily identificate it from its two curled white feather tufts on the throat. You can also get Tui beer here! :D